Kunnon kohotusta

Ensimmäisen kerran joudumme ensi talvena turvautumaan ostopuuhun. Viimeisen sairaslomaviikon aikana oli pakko saada itseä edes jonkinmoiseen kuntoon. Siinähän se menikin Markon halkoessa n.7,5 kuutiota polttopuuta, minun hommana sitten oli pinota ne.
Pientä vääntöä laitetaanko kuoripuoli ylös- vai alaspäin ja sekin oli sitten Kalevassa testattu ettei sillä kuivumisen kannalta olekaan merkitystä :)
Kerttuhan oli tietenkin mukana vahtimassa ettei hommat mene pelkäksi kahvin juonniksi. Markon mielestä Kerttu oli kuitenkin sitä mieltä että onko tuossa tikkukasan kanssa kuuhkaamisessa mitään järkeä.

Turhautumista ilmassa

Palatessamme hiihtolomalta Marko sairastui samana iltana ja minä pari päivää myöhemmin. Kova tauti nimeltä influenssa. Marko palasi töihin viikon päästä mutta minä olen edelleen sairaslomalla. Jälkitaudiksi sain määrittelemättömän keuhkokuumeen ja voimat ovat tipotiessään. Kultainen kolmio: sohva, wc, keittiö. Siinä pääasiallinen reittini päivästä toiseen.
Pientä yritystä täytyy kuitenkin olla joten esim. imuroinnin jälkeen hiki valuu, lihakset maitohapoilla, yleinen tärinä ja taas sohvalle.
Kertun suunniteltu napatyräleikkaus toteutettiin sairastelusta huolimatta. Leikkaus sujui hyvin ja toipumista on seurattu tarkasti.
Myös Kerttu lahoaa sisälle. Pelkkä pihalla ulkoilu ei enää riitä. Turhautumista energian kerääntymisestä onkin seurannut, vinkumista, levotonta haahuilua, masentuneen näköistä makoilua.
Tänään käytinkin sitten Kertun läheisellä peltotiellä juoksemassa ja sitä se tekikin. Päätöntä laukkaamista silmät selällään eikä aikaakaan kun terävä lumi sai tassut vuotamaan verta. Sen verran kuitenkin otti voimille että koira nukkuu makuupaikallaan selällään tassut kohti kattoa!



Esilääkitys alkaa vaikuttaa

Kotona jo, ihan tökkyrässä vielä.



Ilari lohduttaa Kerttua.

Siinäpä se, nahkamaha.